Awkward moments at an art exhibition in Sinsa / Vaivaantuneisuutta taidenäyttelyssä Sinsassa

Yesterday (on Thursday) I accompanied Ten to go and see an art exhibition where one artist that she follows on Instagram was presenting his work. The exhibition was held at Gallery Grande in Sinsa, near Gangnam. It was a lovely sunny day and 23 degrees Celsius! The weather in October has been all over the place here in Seoul...

Eilen (torstaina) menin Tenin kanssa taidenäyttelyyn, jossa eräs Tenin ihailema taiteilija Instagramista oli esittämässä taidettaan. Taidenäyttely oli Gallery Grandessa Sinsassa, lähellä Gangnamia. Eilen oli aurinkoista ja 23 astetta lämmintä! Lokakuun sää täällä Seoulissa on ollut hyvin vaihtelevaa...

The name of the exhibition was You'nique / Näyttelyn nimi oli You'nique (ainutlaatuinen)

The exhibtion was in a small room where there were works by different artists on the walls. At first Ten and I were the only ones there, so we could freely look at the art and take pictures. Here are a few of my favourites:

Näyttely oli pienessä huoneessa, jonka seinillä oli eri taiteilijoiden töitä. Olimme Tenin kanssa aluksi ainoat kävijät, joten saimme vapaasti katsoa taidetta ja ottaa kuvia. Tässä on muutama suosikkini:

The above were by someone called "darkpinkk". The second work was called "Jenny" :D If you're interested in darkpinkk's work, you can check it out here: www.darkpinkk.com

Yllä olevat teokset ovat "darkpinkkin" tekemiä, voitte seurata hänen töitään yllä olevasta linkistä.

 These were by 황금비 aka Isa. You can check out their art here: www.walledisa.kr

This one reminded me of Finland ^^ Tämä muistutti minua Suomesta ^^ It is by 조응비, you can check out their art here: blog.naver.com/jombi_66

Some random works by different artists / Eri taiteilijoiden töitä

After a while the artist that Ten likes arrived at the exhibition with his brother. We talked with him about his work, what inspires him, why he became an artist and so on. You know, the usual stuff you talk about with artists :P He was very friendly, but he barely spoke English, so we were desperately trying to communicate with our limited Korean skills, his English and translation apps on our phones. He became an artist two years ago just for fun, he also works as a digital designer for a unisex fashion company. He is a designer by day and an artist by night. It took him about two hours to make each of his acrylic paintings. He is inspired by all kinds of music and emotions and he really likes eyes. He even had one of his works tattooed on his left arm. He offered us something to drink, so we sat with him and his brother drinking tea and coffee. His brother was quite shy, but also friendly. We had a few awkward silent moments... The constant presence of a language barrier in Korea has made me realise how important communication is in order to express yourself. It might seem obvious, but not being able to communicate fluently really affects the impression someone gets of you. At least we all tried to make conversation with each other, to some extent. Ten gave him a copy of one of her artworks in a black frame with her signature on it. The artist was very happy with it and they swapped contact details. We asked him how he started his exhibition and he explained that he just sent emails to whatever contacts he had. Maybe he'll be able to help Ten start her first exhibition, who knows? :)


Jonkin ajan jälkeen Tenin ihailema taiteilija saapui näyttelylle veljensä kanssa. Juttelimme hänen kanssaan hänen työstään, mikä inspiroi häntä, miksi hän ryhtyi taiteilijaksi jne. Tiedättehän, perus asioita, joista keskustellaan taiteilijoiden kanssa :P Hän oli hyvin ystävällinen, mutta hän ei puhunut paljon englantia, joten yritimme epätoivoisesti kommunikoida meidän rajoitetuilla korean taidoillamme, hänen englannillaan ja kännyköidemme käännös-sovelluksilla. Hän ryhtyi taiteilijaksi kaksi vuotta sitten ihan omaksi huvikseen. Hän on myös digitaalinen suunnittelija yhdellä unisex-muotiyhtiöllä. Hän on päivisin suunnittelija ja öisin taiteilija. Hänellä kesti noin kaksi tuntia jokaista akryylimaalausta varten. Kaikenlainen musiikki sekä tunteet inspiroivat häntä ja hän pitää silmistä tosi paljon. Hänellä oli jopa yksi töistään tatuoituna vasemmassa kädessään. Hän tarjosi meille juotavaa, joten istuimme hänen ja hänen veljensä kanssa juoden teetä ja kahvia. Hänen veljensä oli aika ujo, mutta myös ystävällinen. Välillä keskellämme velloi vaivaantunut hiljaisuus... Jatkuva kielimuuri täällä Koreassa on saanut minut tajuamaan, kuinka tärkeää kommunikointi on itseilmaisua varten. Tämä on ehkä päivänselvää, mutta se, ettei pysty kommunikoimaan kunnolla ihan oikeasti vaikuttaa siihen, miten toiset näkevät sinut. Ainakin yritimme jutella keskenämme jonkin verran. Ten antoi taiteiljalle tekemänsä teoksen mustissa raameissa ja siinä oli myös hänen nimmarinsa. Taiteilija oli hyvin tyytyväinen ja he vaihtoivat yhteystietoja keskenään. Kysyimme häneltä miten hän aloitti näyttelynsä ja hän selitti, että hän vain lähetti sähköposteja tutuilleen. Ken tietää, ehkä hän pystyy auttamaan Teniä aloittamaan ensimmäisen taidenäyttelynsä... :)

The artist and his artwork. His work reminded me a bit of Picasso. If you're interested in his art, you can check it out here: www.dokgohow.blog.me and here: www.instagram.com/dokgohow

Taiteilija ja hänen teoksensä. Hänen taiteensa muistutti minua Picasson töistä. Jos olet kiinnostunut hänen taiteestaan, voit seurata häntä yllä olevista linkeistä.

And last but not least, the artwork my friend, Ten Nguen, aka Chromeboy, gave the artist as a gift:
Ja viimeisenä, mutta ei kuitenkaan vähäisimpänä, teos jonka ystäväni Ten Nguyen, eli Chromeboy, antoi taiteilijalle lahjaksi:

You can follow her on Instagram/ Voit seurata häntä Instagramissa: https://instagram.com/chromeboy_/

Feeling depressed at Seoul Grand Children's Park / Masentava käynti Seoulin suuressa lastenpuistossa

On Monday I went to the Grand Children's Park with Tyler, a 19 year old American soldier taking a break from his duties at the army base. It was a nice, sunny Autumn day and we were hoping to have a fun time at the park, especially since there was a zoo, a carneval and other things to do. We walked around the park, tried some of the outdoor percussion instruments and got some sweets from a little Korean boy. Then we went to the carneval and got on one of the rollercoasters, which was fun. We didn't want to buy an all-day ticket, because the rides were mainly for children, so after the carneval we went to the zoo.

Maanantaina menin suureen lastenpuistoon Tylerin kanssa, hän on 19-vuotias amerikkalainen sotilas, joka piti parin päivän lomaa armeijasta. Päivä oli aurinkoinen ja odotimme sen olevan hauska, sillä puistossa oli myös eläintarha, tivoli ja muuta tekemistä. Kävelimme puistossa, kokeilimme ulkoilma rumpuja ja saimme karkkeja pieneltä korealaiselta pojalta. Sitten menimme tivoliin ja hyppäsimme yhden vuoristoradan kyytiin, mikä oli hauskaa. Emme halunneet ostaa koko päivän kestävää lippua, sillä laitteet olivat enimmäkseen lapsille, joten menimme eläintarhaan.

The zoo was very depressing. The animals were in such a bad shape, the enclosures were not big enough for them and some enclosures had electrified wires. The elephants were too scared to come out of their building and the big cats were either just sitting or walking around. The lioness' skin was just sagging beneath her belly and all the animals looked so sad, even the owl looked bored out of its mind. We didn't look at the animals for too long, for obvious reasons. We visited the botanical garden afterwards, but the sad animals had completely killed our vibe, so we didn't stay there for long either. We left the park feeling down, although Tyler tried to lighten the mood by asking random questions, bless him ^^

Eläintarha oli masentava. Eläimet olivat tosi huonossa kunnossa, aitaukset olivat liian pieniä ja joissakin oli sähköistettyjä johtoja estääkseen eläimiä liikkumasta paljoa. Elefantit olivat liian peloissaan poistuakseen rakennuksestaan ja villikissat joko vain istuskelivat tai kävelivät ympäriinsä. Leijonattaren iho roikkui sen mahasta ja kaikki eläimet näyttivät surullisilta, jopa huuhkaja näytti erittäin pitkästyneeltä. Ilmeisesti emme katselleet eläimiä kovin pitkään, joten menimme kasvitieteelliseen puutarhaan. Emme olleet sielläkään kovin pitkään, sillä olimme masentuneita eläinten takia. Poistuimme puistosta harmistuneina, vaikka Tyler yritti piristää minua kyselemällä hassuja kysymyksiä. Ainakin hän yritti nostaa mielialaamme ^^

Sorry for the depressing topic, I just wanted to raise awareness about the conditions of this zoo's animals. I haven't been a fan of zoos for a while, but this zoo was definitely the worst one I've visited. Maybe some animal acitivists should do something, have a protest to raise awarenesss. I don't know how much it would help though. I don't know who funds the zoo, as the entrance was free. I found it ironic how the children's park, which is supposed to be a happy place, turned out to be very depressing. Perhaps it isn't depressing for kids, as they aren't aware of things the same way as us older people are...

Anteeksi, että kirjoitin näin masentavasta aiheesta, mutta halusin lisätä teidän tietoisuuttanne tämän eläintarhan eläinten kunnosta.Tämä oli surkein eläintarha, jossa olen käynyt, vaikka en olekaan pitänyt eläintarhoista enää niin paljon kuin lapsena. Ehkä jotkut eläinten oikeuksien puolustajat voisivat osoittaa mieltään puistoa vastaan, mutta en tiedä toimisiko se. En tiedä, kuka rahoittaa eläintarhaa, sillä se oli ilmainen.  Minusta oli ironista miten lasten leikkipuisto oli hyvin masentava, vaikka sen tarkoitus on olla iloinen paikka. Kenties se ei ole masentavaa lapsille, sillä he eivät tajua asioita samalla tavalla kuin me vanhemmat ihmiset...

Jay Park's gig at Club Moti / Jay Parkin keikka Club Motissa

Friday night was a great one :) Alina, Ten, Melina and I had fried chicken for dinner at a small chicken-curry restaurant in Hongdae. After our delicious meal, Ten and Melina went to the playground while Alina and I returned to the guesthouse to get Alina's ID card for the night club. We got lost trying to find the playground, although I'd been there twice before (led there by Ten though, in my defence...) xD Aaagh, I've been getting lost quite a lot lately... After asking a few people, we found our way there, conveniently right behind where Ten and Melina were sitting! I crept up behind them and surprised them. Ten was so happily surprised that she started talking to me in German :D

Perjantai-ilta oli mahtava :) Menimme Alinan, Tenin ja Melinan kanssa illalliselle pieneen kana-curry ravintolaan, jossa söimme paistettua kanaa. Herkullisen ateriamme jälkeen Ten ja Melina menivät leikkipuistoon kun menimme Alinan kanssa majataloon hakemaan hänen henkkariaan yökerhoa varten. Eksyimme etsiessämme leikkipuistoa, vaikka olin ollut siellä jo kaksi kertaa (tosin Tenin johdattamana...) xD Äääh, olen eksynyt aika paljon lähaikoina... Kyselimme parilta ihmiseltä ja lopulta löysimme leikkipuistolle, juuri sopivasti Tenin ja Melinan taakse! Hiivin heidän taakseen ja yllätin heidät. Ten oli niin iloisesti yllättynyt, että alkoi puhua minulle saksaksi :D

Fried chicken! Paistettua kanaa! :P

Now I'm going to tell you about the playground in Hongdae, because it isn't any old playground (although it looks old...). The playground is a place where groups of people hang out in the evenings/nights while talking, drinking and meeting new people there. There's often some street performers either singing or dancing and the atmosphere is great (even better when you're with the right people).  All kinds of interesting things happen at the playground, depending on who you meet there. There are also convenience stores and street food stalls nearby to provide people with whatever they need to enjoy their night.

Nyt kerron teille leikkipuistosta Hongdaessa, sillä se ei ole ihan mikä tahansa puisto. Leikkipuistossa ihmiset hengailevat iltaisin/öisin ja juttelevat, juovat sekä tapaavat uusia ihmisiä. Siellä on usein katuesiintyjiä joko laulamassa tai tanssimassa ja ilmapiiri on mahtava (etenkin sopivien ihmisten kanssa). Kaikenlaisia kiinnostavia asioita tapahtuu leikkipuistossa, riippuen kenet tapaat siellä. Siellä on myös lähikauppoja ja katuruoka kioskeja joista saa kaiken tarpeellisen jotta voi nauttia illasta.

We met two Finnish people at the playground! They were the second Finns I'd met in Korea, the first one was a Finnish guy I'd met there the night before at the playground too :D The ones we met on Friday were friendly siblings from Helsinki who are studying in Korea. It was nice to speak in Finnish again, although we mainly spoke English together, as I was accompanied by two Germans and a Norwegian :P The Finns went off to buy more soju (a Korean spirit) and we moved away from our spot, because a creepy old Korean man (yet another one -.-) kept taking pictures of himself and Alina. I found the Finns again a bit later, explained to them why we'd left and they joined us at the other spot. Soon it was time for Alina and I to go to Club Moti and see Jay Park performing!

Tapasimme kaksi suomalaista leikkipuistossa! He olivat toiset tapaamani suomalaiset Koreassa, tapasin ensimmäisen edellisenä iltana, myös leikkipuistossa :D Perjantaina tapaamamme suomalaiset olivat mukavat sisarukset Helsingista, jotka opiskelevat Koreassa. Oli kivaa puhua suomea jälleen, vaikka puhuimme enimmäkseen englantia keskenämme, sillä seurassani oli kaksi saksalaista ja yksi norjalainen :P Suomalaiset menivät ostamaan lisää sojua (korealaista viinaa) ja me vaihdoimme paikkaa, sillä joku karmiva vanha korealainen mies otti kuvia jatkuvasti itsestään ja Alinasta. Löysin suomalaiset uudestaan vähän myöhemmin, selitin heille, miksi olimme lähteneet ja he liittyivät seuraamme uudestaan. Pian oli aika mennä Alinan kanssa Club Motille katsomaan Jay Parkin keikkaa!

Jay Park was great! He performed quite a few of his old songs, including Joah and Girlfriend. He also sang Mommae, My Last, some more rappy songs that I didn't know and a cover of Bruno Mars' and B.o.B's Nothin' On You. I was happily surprised that he performed many "sweet" songs rather than just rap songs full of swearing xD The rest of the night went well, Alina and I had fun dancing together in the Hip hop Zone of the club. Even two Koreans joined in with us! ^^

Jay Park oli mahtava! Hän esitti aika monta vanhaa lauluaan, kuten laulut Joah ja Girlfriend. Hän lauloi myös seuraavat biisit: Mommae, My Last, joitakin rap-biisejä joita en tiennyt sekä lainakappaleen Bruno Marsin ja B.o.B:n Nothin' On You-laulusta. Olin iloisesti yllättynyt, että hän lauloi enimmäkseen "söpöjä" lauluja eikä vaan kiroilun täyteisiä rap-biisejä xD Loppu-ilta meni hyvin, meillä oli hauskaa Alinan kanssa tanssiessa yökerhon hip hop-alueella. Jopa kaksi korealaista liittyivät seuraamme! ^^

Jay Park rapping with Loco or Gray (I'm not sure which rapper the guy in the hoody was xD)

Tree climbing in Bulgwan / Puukiipeilyä Bulgwanissa

On Thursday one Korean English teacher that I know, called Jeremy, came over to the guesthouse with two of his students and they showed us how to do Korean calligraphy. I'd already done this a few times in Finland with my Korean class, so it was a familiar activity. It was fun, we learned how to write our names in Korean and we even had to grind the ink ourselves to use as paint:

Torstaina eräs korealainen englannin opettaja jonka tunnen, Jeremy, tuli majatalolle kahden oppilaansa kanssa ja he opettivat meille korealaista kalligrafiaa. Olin jo kokeillut sitä pari kertaa Suomessa korean kurssillani, joten se oli tuttua puuhaa. Se oli hauskaa, opimme kirjoittamaan nimemme koreaksi ja meidän piti jopa jauhata omat musteemme käyttääksemme niitä maalina:

After the calligraphy Jeremy suggested taking us tree climbing in Bulgwan. Four of us joined him, my new Norwegian friend Alina, one American man called Joey and one Frenchman called Matthieu. The tree climbing was at a park and the trees were covered in ropes to either use as a swing or a slide, to walk on or to use to climb up to the tree. The swing and slide were fun, the tree climbing itself very challenging. It took me ages to get the hang of it, but once I did, I managed to climb up to the branches and feel like I'd accomplished something.

Kalligrafian jälkeen Jeremy ehdotti puukiipeilyä ja vei neljä meistä Bulgwaniin kokeilemaan sitä. Menin sinne uuden norjalaisen kaverini Alinan, amerikkalaisen Joeyn ja ranskalaisen Matthieun kanssa. Puukiipeily oli puistossa, jonka puut olivat täynnä köysiä. Köysiä käytettiin keinuina, liukuratana, kävelyratana ja itse puukiipeilyssä. Keinut ja liukurata olivat hauskoja, mutta kiipeily oli hyvin haastavaa. Minulla kesti ikuisuus oppia kiipeämään kunnolla, mutta kun vihdoin tajusin miten, onnistuin kiipeämään puun oksille ja tunsin saavuttaneeni jotakin.

In order to climb up the tree, first I had to push the orange knot up as much as my leg could handle, then push the blue knot up as much as I could and finally push myself up with the use of my leg attached to the orange rope. It was hard work to say the least, especially after hiking the previous day ^^'

Kiipeily eteni siten, että ensin minun piti työntää oranssia solmua ylös niin paljon kuin jalkani kesti, sitten työntää sinistä solmua ylöspäin niin paljon kuin pystyin ja viimeiseksi minun piti työntää itseni ylös jalallani, joka oli kiinni oranssissa köydessä. Se oli rankkaa puuhaa, etenkin edellisen päivän vaellusretken jälkeen ^^'

After climbing and swinging, we took the subway back to the guesthouse. Well, at least we tried to. We'd ended up on the wrong the subway, so we had to change subway lines and transfer a few times. Just when I'd thought that I was comfortable using the subway, we ended up getting lost because of me xD Oh well, we made it to our station safe and sound and Alina joined me to go and rescue a certain friend from Jonggak, who'd forgotten her wallet and didn't have enough money to come back home (you know who you are ;P).

Kiipeämisen ja keinumisen jälkeen menimme metrolla takaisin majatalolle. Tai siis ainakin yritimme. Jouduimme väärään metroon, joten meidän piti vaihtaa metrolinjoja ja vaihtaa metroa pari kertaa. Juuri kun luulin, että olin tarpeeksi itsevarma kulkemaan metrolla, me eksyimme minun takiani xD Loppujen lopuksi saavuimme asemallemme turvallisesti. Minun piti käydä hakemassa eräs kaverini Jonggakista, sillä hän oli unohtanut lompakkonsa eikä hänellä ollut tarpeeksi rahaa palata kotiin. Alina liittyi seuraani ja selvisimme siitä paljon paremmin kuin aiemmasta metro-sekoilusta.

Hiking in Bukhansan/ Vaeltamassa Bukhansanissa

On Wednesday I went hiking with Ten and Anna. We took two metros and one bus to get to the area near the mountain. We were a bit hungry, so we bought some noodles (ramyeon) and other snacks and ate them outside a hiking shop, because we didn't really have anywhere else to eat. This was surprising for the Korean old people, walking past in their professional hiking gear, and most of them just stared at us. One old man kept looking back and smiling, even called out "Hello, my friends!".

Keskiviikkona menin vaeltamaan Tenin ja Annan kanssa. Matkustimme vuoren lähellä olevalle alueelle kahdella metrolla ja bussilla.  Meillä oli hieman nälkä, joten ostimme nuudeleita ja muuta naposteltavaa ja söimme ne yhden vaellustarvikekaupan edustalla, koska meillä ei oikeastaan ollut muuta paikkaa, jossa syödä. Ohi kulkevat vanhukset ammattimaisissa vaellusvaatteissaan tuijottivat meitä ihmeissään, sillä se oli varmaankin yllättävä näky nähdä kolme ulkomaalaista syömässä kaupan ulkopuolella.Yksi vanha mies kääntyi katsomaan meitä pati kertaa ja hymyili, hän jopa huudahti "Päivää, ystäväni!" englanniksi.

We chose a trail that involved more hiking than climbing and off we set. The hike was challenging, but definitely worth it. There were some easier parts and some very steep parts. We managed to reach the fortress (which was mainly a long wall (the great wall of Bukhansan, we joked xD)) and saw loads of old Korean people and some other tourists on our way there. Below are some pictures of the trail and the view from the top of the peak:

Valitsimme polun, joka vaati enemmän vaeltamista kuin kiipeämistä. Se oli haastavaa, mutta sen arvoista. Polulla oli helpompia kohtia ja jyrkempiä kohtia, mutta pääsimme linnoitukselle, joka oli valitsemamme vuoren huipulla. Linnoitus oli enimmäkseen pitkä muuri, jota kutsuimme vitsillä Bukhansanin muuriksi xD Näimme vaelluksellamme paljon vanhoja korealaisia ja muutamia turisteja. Alla on kuvia polulta ja huipulta:

We got lost on our way back, as we took another trail, so we had to go back the way we came. We mananged to get back down before it was too dark. We even had the energy to run for the bus ^^' Although it took us through Seoul, it stopped conveniently right in front of our guesthouse. I would definitely recommend hiking, it was amazing <3

Eksyimme matkalla takaisin, sillä menimme toista reittä, joten menimme takaisin samaa reittiä pitkin, josta olimme tulleet. Onneksi ehdimme takaisin vuorelta ennen kuin oli liian pimeää. Meillä oli jopa energiaa juosta busssille ^^' Vaikka se ajoi läpi Seoulin, se pysähtyi juuri sopivasti majatalomme eteen. Suosittelen ehdottomasti vaeltamista, se oli mahtavaa <3

Eating poo bread in Insadong/ Kakkaleivän syömistä Insadongissa

On Tuesday I visited Insadong, an area famous for tea shops and Korean pottery. I went there with Elli, Jasmin (another German girl) and Tania (a Russian girl). There were many cute shops selling handmade jewellery and pottery. We also tried "poo bread", which is bread in the shape of a turd with red bean paste inside. It was quite nice :P

Tiistaina kävin Insadongissa, joka on kuuluisa teekaupoistaan ja korealaisesta keramiikastaan. Kävin siellä Ellin, Jasminin (toisen saksalaisen tytön) ja Tanian (venäläisen tytön) kanssa. Siellä oli paljon söpöjä kauppoja, jossa myytiin käsintehtyjä koruja ja keramiikkaa. Kokeilimme "kakkaleipää", mikä oli kakan muotoinen leipä jonka sisällä oli punaisen pavun tahnaa. Se oli aika hyvää :P

Shops / Kauppoja:

The poo bread shop / Kakkaleipä kioski

We got to taste many different types of tea for free, such as green tea, sweet dew tea and chrysanthemum tea/ Saimme maistaa monta erilaista teelajia ilmaiseksi, kuten vihreää teetä, makeaa kaste teetä ja krysanteemi teetä:

We had a delicious Korean dinner at a nice restaurant. I had chicken bulgogi, which tasted the same as Korean food at Korea House in Helsinki ^^

Söimme herkullisen illallisen mukavassa ravintolassa. Söin kana bulgogia, joka maistui samalta kuin korealainen ruoka Korea Housessa Helsingissä ^^

After dinner we watched a man make tasty sweets out of fermented honey, starch powder and crushed almonds. They're called "kultare". First he mixed the fermented (hard) honey with the starch and somehow he formed the mixture in thin strands. In the end the strands were as thin as hair! He wrapped them around a spoonful of crushed almonds and the sweet was done. I bought a packet to share with the girls and it was a tasty snack :)

Illallisen jälkeen seurasimme, kun eräs mies teki herkullisia karkkeja käyneestä hunajasta, tärkkelyksestä ja murskatuista manteleista. Karkkeja kutsutaan nimellä "kultare". Ensin hän sekoitti kovan hunajan tärkkelykseen ja jotenkin se muodostui ohuiksi nauhoiksi. Lopulta ne oli hiuksenohuet! Hän otti lusikallisen mantelirouhetta, paketoi "hiukset" sen ympärille ja karkki oli valmis. Ostin paketin ja jaoin sen kavereiden kanssa. Se oli herkullista naposteltavaa :)

The creepiest experience of the day was being massaged by an old Korean man. We were looking at the wooden massaging cubes (?) and the salesman took one in his hand and started rubbing it against our shoulders and backs. The edges of the cube thing were quite sharp, so it was actually quite uncomfortable... Oh well, at least we got to try it and knew not to buy one.

Päivän karmivin kokemus oli saada hieronnan vanhalta korealaiselta mieheltä. Katselimme puisia hieronta kuutioita (?) ja myyjä otti yhden ja alkoi hieroa meidän olkapäitä ja selkiä sillä. Kuution kulmat olivat aika terävät, joten hieronta oli oikeastaan hyvin epämukava... No jaa, ainakin saimme kokeilla sitä ja tiesimme, että on parasta jättää ostamatta.