To those of you that don't know yet (and I'm honestly very sorry that I didn't tell you about this earlier), it didn't work out with the family I was staying with. I moved out on Monday morning and I've been staying at a guesthouse now for free in exchange for work. I'm not going to lie, it was very stressful and hectic last weekend when I was trying to figure out where I could live (as the family had told me on Friday evening that they wanted me to leave by Monday the latest). Fortunately I got an opportunity to have an interview with the manager of this guesthouse on Sunday and I could move here already on Monday. It's been slightly challenging getting used to living in a small dorm with five other girls and basically to have to really look after myself properly. I know that I've had a very privileged and sheltered life in Finland and now I've had to learn the harsh reality of the real world in a country completely different from my own. I don't want to worry you, I'm honestly alright. The girls I share the room with are nice and the work isn't too bad (just cleaning the rooms of the guests in the guesthouse). I've also made some new friends, with whom I visited the Gyeonbokgung Palace yesterday, which was beautiful. This is just the first time in my life that I really have to do everything myself, I'm finally (?) becoming an independent adult. It's a challenge, but hopefully I'll get used to everything over here soon and start to feel truly comfortable in Korea. This is definitely a life changing experience!
Moi!
Te, jotka ette tiedä vielä (ja olen oikeasti hyvin pahoillani etten kertonut teille tätä aikaisemmin), yhteiselo perheen kanssa ei sujunut. Muutin sieltä pois maanantai aamuna majataloon, jossa voin asua ilmaiseksi sitä vastaan, että teen töitä täällä. Oli hyvin stressaavaa ja kiireistä yrittää löytää uusi asuinsija viime viikonloppuna, sillä sain tietää perjantai-iltana, että perhe haluaa minun muuttavan pois viimeistään maanantaina. Onneksi sain haastattelu mahdollisuuden majatalon johtajan kanssa sunnuntaina ja pystyin muuttamaan tänne jo maanantaina. On ollut hieman haastavaa tottua asumaan pienessä huoneessa viiden toisen tytön kanssa ja oikeasti huolehtia itsestäni kunnolla. Tiedän, että minulla on ollut hyvin turvallinen ja etuoikeutettu elämä Suomessa ja nyt olen joutunut oppimaan, että todellinen maailma on karu paikka. Kaikenlisäksi olen joutunut tajuamaan tämän maassa, joka on täysin erilainen kuin kotimaani. En halua huolestuttaa teitä, olen oikeasti ihan kunnossa. Huonetoverini ovat mukavia eikä työ niin hirveää ole (asiakkaiden huoneiden siivoamista). Olen myös saanut uusia kavereita, joiden kanssa kävin eilen kauniissa Gyeongbokgung palatsissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun minun on oikeasti pitänyt tehdä kaikki itse, olen vihdoinkin (?) kasvamassa itsenäiseksi aikuiseksi. Se on haaste, mutta toivottavasti totun kaikkeen pian ja alan tuntea oloni mukavaksi täällä Koreassa. Tämä se vasta on elämää muuttava kokemus!
Anteeksi muuten, etten kirjoittanut työharjoittelustani suomeksi, en vain jaksanut. Se meni tosi hyvin, pomo ja työkaverit olivat mukavia ja sain tehdä monia erilaisia töitä, mm. yhteystietojen arkistointia, yhtiön esitteen kääntämistä koreasta englanniksi ja suomalaisen koulutuksen esittelemistä. Yritän vastedes kirjoittaa jokaisessa postauksessa vähemmän, jotta jaksan kirjoittaa sekä englanniksi että suomeksi :P
Now, time for some pictures! Nyt kuvia!
Gyeongbokgung Palace, museum and replica of a 20th century Korean village/ Gyeongbokgung palatsi, museo ja 20-luvun korealaisen kylän jäljennös:
Until next time, missing you all <3 Ensi kertaan, ikävöin teitä <3
Saako kysyä mikä meni vikaan perheen kanssa? Kulttuurierot? Vai oliko heillä joku oma kriisi? Onneksi olet selvityjätyyppiä! :)
ReplyDeleteMoi! Totta kai saa kysyä, en vain jaksanut toistaa sitä uudestaan :P Meillä oli suuri kielimuuri, jonka takia oli paljon väärinkäsityksiä eikä yhteiselon säännöt olleet selvät alusta asti. Luulen, että perheen äidillä oli myös jotain omia henkisiä ongelmia, sillä hänen käytöksensä oli hyvin outoa, esim. hän lähetteli minulle tekstiviestejä kun valitti jostain sen sijaan että sanoi asiansa minulle päin naamaa. Loppujen lopuksi oli parasta kaikille, että lähdin sieltä. Olen paljon onnellisempi täällä majatalossa ^^ Lisää postauksia on luvassa hyvin pian!
ReplyDelete